Poljin, poljin ja poljin... tarkalleen 12,8 kilometriä. Pisarat piiskasivat kasvojani ja kuulokkeissa soi "and she will be loved". Rakastan sadetta! Poljin tuhatta ja sataa! Tähtäsin ja ajoin suurimpiin vesilätäkköihin niin kovaa, kuin pyörästä lähti. Jossain kohtaa, kuin varkain, tulvahti Jasmiinin tuoksu. Se laimeni sopivasti sekoittuessaan sateen tuoksuun. Upea fiilis!
Vastaani polki mies, joka oli erittäin humalassa. Minun kävi häntä sääliksi. Hidastin vauhtia ja huikkasin "aja varovasti". Hän mörähti ja sanoin "kyllä, kyllä". Hän hymyili, samoin minä. Elämä on täynnä loistavia hetkiä. Ollaan skarppina, että ne eivät vanhingossa mene ohitse! Sateista Keskiviikkoyötä armaat lukijani!
Minä makaan partsilla ja nautin kuinka nää pisarat käy vasten varpaita, kasvoja ja joka paikkaa! Aij että mä rakastan vesisadetta! :) Niin puhdistavaa!
VastaaPoistaKyllä! Mäkin tykkään näin kesällä <3
PoistaMäki harkitsin eilen lähteväni pyöräilemään, mutta en sitten sateen takia viitsinyt. Ois vissiin kannattanu, tästä postauksesta päätellen. :) Pyöräilin sitte tänään pitkästä aikaa ja ai että ku oli mukavaa! Ps. Mä oon se, joka osti sulta Isot kivet -verhon. :)
VastaaPoistaMoi <3 Ollaan siis puolituttuja :) Joo, oli ihana polkea sateessa. OIkeestaan sitä itekin aika usein jättää lähtemättä lenkille tai pyöräileen just sateen takia, vaikka eu kannattais ;) Terkkuja!
Poista