Ruokailutilan totaalisen muuttunut näkymä, perkolaattori, vanhat muistot ja kärsineen näköiset kasvot

Instoilla mennään! Kaksi viimeistä päivää ovat olleet superharmaita. Valoa on liian vähän. Eilen, ystäväni toi minulle vanhan 60-luvulta lähtöisin olevan pöydän. Virittelin sen ruokailutilaamme ja näkymä muuttui totaalisesti. Aaamulla minulla oli hetken sellainen tunne, kun olisin matkannut ajassa taaksepäin, luvulle kuusikymmentä. Meillä yhdistyvät nyt erittäin radikaalisti moderni keittiö ja vanhat huonekalut. Jostain kumman syystä mieleeni muistui muutama päivä sitten vanha rouva Ruotsista. Elettiin 2000-luvun alkua ja olin juuri muuttanut rakkaaseen naapurimaahamme ja saanut töitä paikallisesta kotipalvelusta. Kävin erään rouvan luona joka oli melko tarkka ja joskus hiukan ärhäkkä. Hänen kahvinsa keitettiin perkolaattorilla. Muistan kuinka menin hänen luokseen ensimmäisen kerran ja sain kunnon läksytyksen siitä, kuinka "nykyajan nuoriso ei osaa keittää kahvia edes perkolaattorilla". Olin aivan hermona, mutta näyttelin kuin olisin keittänyt sellaisella ennenkin, todellisuudessa minulla ei ollut hajuakaan koko vekottimesta. Täti tuhahteli kärsimättömänä ja kyseli, "onnistuuko?" Minä arka suomalaistyttö siihen, että "juu, kyllä tämä tästä". Kauanhan siinä kesti, kun etsin osia ja mietin laitteen toimintaa. Tämä tarina muistui mieleeni hiljattain. Halusin meille perkolaattorin ja laitoin ostoilmoituksen paikalliselle FB-kirpulle. Nyt meillä on keittiössä "Butler". Tunnelmallista! Kiva porina ja kahvi on ainakin kuumaa. 

Tällä hetkellä lataudun työviikonloppuun. Vapaata oli kitsaasti, mutta ensi viikolla saan onneksi useamman päivän. Postauslistalla on vaikka mitä mukavaa,  palaan aiheisiin ensiviikolla. Toki käyn sinua moikkaamassa viikonloppunakin, vaikka töissä välillä käynkin. Mukavaa Torstai-iltaa!  

/Nyt aion tehdä hiukan kasvohoitoa, kasvoni näyttävät kärsineiltä!/

Kuvat: EKOJOHANNA AT INSTAGRAM!